Advanced Geocaching Tool

Torstai, Huhtikuu 1, 2010

Iltapäivällä oli hieman luppoaikaa, joka tietysti täytyi tuhrata muovipurnukoiden etsimiseen. Samalla tuli suoritettua kevyt kenttätesti Advanced Geocaching Tool ohjelman ja N900 laitteen kanssa.

Inspiraatio kätkön etsimiseen siis iski tienpäällä, eikä etukäteisvalmisteluita oltu tehty. Säädin oikeat verkkoasetukset laitteeseen, joka tarvitsi verkkopohjaista paikannusta löytääkseen GPS fixin. Verkkoyhteyttä tarvittiin myös karttapohjan ja kätkötietojen hakemiseen. Tietojen haku oli hieman verkkaista, mutta syy tähän löytynee siitä, että olin ottanut 3G verkon pois käytöstä akun säästämiseksi.

AGTL keroi, että sopiva regular-tyyppinen purkki olisi parin kilometrin päässä. Kun valittu kätkö oli asetettu ohjelmassa haettavaksi kohteeksi, ohjelma näytti etäisyyden ja suunnan purkille. Kartalla näkyi myös kätkölle sopivan parkkipaikan sijainti. Suuntasin siis auton keulan parkkialuetta kohti. Karttapohja oli alueella kattava ja perille löysi helposti.

Kartalla näkyi GPS-signaalin laadun mukaan halkaisijaltaan muuttuva ympyrä, joka kuvasi sijainnin tarkkuutta. Todellinen sijainti oli ympyrän sisäpuolella. Kätkön lähellä tarkempi navigointinäyttö osoittautui käteväksi. Tosin purkille johti valmis polku, jota hyödynsin. Jalkineeni olisivatkin olleet äärimmäisen epäsopivat puolen metrin hangessa tarpomiseen.

Kätköä kohti rämpiessä puhelin sattui soimaan. Luuri ei tästä onneksi kaatunut, joka olisi ollut erittäin todennäköistä vanhan 6630 puhelimen ja MapViewGPS ohjelman kanssa. Puhelun jälkeen purkin hakua saattoi jatkaa normaalisti.

Kätkö löytyi lopulta vaivattomasti. Loggaus AGTL ohjelman avulla ei vain onnistunut tien päältä. Kotoa käsin loggaaminen kuitenkin onnistui. Näin Advanced Geocaching Tool havaittiin toimivaksi ratkaisuksi geokätkön etsimiseen.

Samalla tuli näpyteltyä hieman pidempi teksti MaStory ohjelmalla. Tekstin hahmottaminen näin pieneltä ruudulta on kyllä hieman hankalaa. Myös linkkien lisääminen erilaisille verkkosivuille on työlästä. Kirjoittelu onnistuu kuitenkin näin istumatta tietokoneen ruudun edessä, joka tekee hommasta mahdollista esimerkiksi bussia odotellessa.

Nokia N900 ja Advanced Geocaching Tool

Keskiviikko, Maaliskuu 31, 2010

Perinteisesti Nokian nettitabletit ovat soveltuneet geokätköilyyn oikein mainiosti. Vanhempaan N810 laitteeseen sai todella helposti asennettua Maemo Mapper -karttaohjelman ja suomalaiset maastokartat. N900 laitteen kanssa elämä ei ole aivan näin yksinkertaista.

Päätin kokeilla Maemon wikissä kehuttua Advanced Geocaching Tool (AGTL) ohjelmaa. Ensimmäiseksi täyty lisätä extras-devel ohjelmavarasto pakettienhallintaan:

  • Catalog name: Maemo Extras-devel
  • Web address: http://repository.maemo.org/extras-devel/
  • Distribution: fremantle
  • Components: free non-free

Seuraavaksi yritin asentaa AGTL:n, joka löytyi pakettienhallinnasta nimellä advancedcaching. Asentaminen ei kuitenkaan onnistunut, koska ohjelma oli riippuvainen python-gobject nimisestä kirjastosta. Löysin vinkin, jonka mukaan bloggausohjelma MaStoryn mukana tulisi tuo kaivattu kirjasto. Kyseistä ohjelmaa oli kehuttu, ja ajattelin että sille voisi olla käyttöä, joten asensin sen ensin. Nyt AGTL asentui kiltisti.

AGTL vaikuttaa varsin pätevältä ohjelmalta käyttötarkoitukseensa. Se käyttää OpenStreetMap-karttoja, jotka ovat paikoitellen erittäin käyttökelpoiset. Toisaalta heikommin kartoitettuja alueita voi itse lisätä palveluun, vaikkapa OSM2Go OpenStreetMap editorilla. Ladatut kartat tallentuvat laitteen muistiin, joten jatkuvaa datayhteyttä ei välttämättä tarvitse kätköillessä.

Omien Geocaching.com tunnusten syöttämisen jälkeen kätköjä voi selailla kartan avulla. AGTL osaa hakea vain tietyn tyyppisiä kätköjä esimerkiksi vaikeusasteen tai maastoluokituksen perusteella. Karttanäytöltä kätköjä voi klikkailla ja tarkastella niiden tietoja lähemmin.  Karttanäytön lisäksi ohjelmassa on tarkempaa lähestymistä varten näyttö, jossa näkyy kätkön suunta ja etäisyys nollapisteelle. Kätköistä voi myös kirjoitella muistiinpanoja, jotka voi myöhemmin liittää osaksi kätkön loggausta. Myös kätkön loggaaminen onnistuu suoraan ohjelmasta.

Muita geokätköilyyn sopivia ohjelmia ovat GPXView ja Maemo Mapper. Maemo Mapperin toimintakuntoon saaminen suomalaisten maastokarttojen kanssa on ilmeisesti jonkinmoista säätämistä vaativa homma. Kuivaharjoittelun perusteella AGTL vaikuttaa oikein hyvältä, mutta täytyy vielä tehdä kunnollinen kenttätesti ennen lopullista tuomiota.

HakkapeliittaGPS ja sen virittely

Maanantai, Tammikuu 26, 2009

HakkapeliittaGPS on Verkkokauppa.com-liikkeessä myytävä halpa GPS-navigaattori. Laite ei ole pärjännyt erityisen loistokkaasti erilaisissa navigaattoritesteissä. Esimerkiksi Tietokone-lehden vertailussa HakkapeliittaGPS sai arvosanan 6,5 ja jäi näin jumbosijalle. Huomattavaa on kuitenkin se, että HakkapeliittaGPS oli vertailussa mukana olleista laitteista kaikkein halvin. Eroa toiseksi halvimpaan laitteeseen oli runsaasti, sillä kun Hakkapeliitan ohjehinta jää 167 euroon, Navigon 7110 maksaa jo 349 euroa.

Tietokone-lehden jutussa tuli kuitenkin esiin myös HakkapeliittaGPS-navigaattorin paras puoli. Lehti kirjoitti:

“Hakkapeliitta on harrastajien suosiossa, sillä Windows-pohjaisena siihen on helppo lisätä uusia sovelluksia. Esimerkiksi veneilijöiden Taskuloisto tai omien karttojen navigointiohjelma Oziexplorer toimivat laitteessa, samoin Route66. Osoitteessa www.hakkapeliittagps.com on käyttäjien keskustelualue ja linkkejä ladattaviin ohjelmiin.”

Kun Verkkokauppa.com avasi uuden myymälän Ouluun, liike mainosti näyttävästi erilaisia tarjoustuotteita, joilla pyrittiin vetämään ihmisiä ostoksille. Tarjouksessa oli myös HakkapeliittaGPS, jonka tarjoushinta oli 67 euroa. Onneksi laitteen pystyi tilaamaan myös verkkokaupasta, kun osasi sopivalla hetkellä olla tilausmahdollisuuden aukeamista kyttäämässä.

Kävin noutamassa tilaamani navigaattorin Pirkkalan Veskan myymälästä. Autoon päästyäni virittelin paketista löytyneen telineen kiinni tuulilasiin ja navigaattorin telineeseen. Mukana tuli myös autolaturi, mutta ei muuntajaa, jolla navigaattoria olisi voinut latailla kotioloissa. Laitteen kiinnitys telineeseen tuntui tarpeettoman jäykältä. Saas nähdä kuinka teline kestää käyttöä talvipakkasella.

Navigaattorin päävirtakytkin löytyi pienen hakemisen jälkeen laitteen takaa. Härvelin yläosassa on nappi, josta laite vaipuu nopeasti valmiustilaan. Ilmeisesti päävirtakytkintä ei ole tarkoitus käyttää, vaan laite pitäisi “sammuttaa” valmiustilaan.

HakkapeliittaGPS-navigaattorissa on kohtuullisen hyvät liitännät. Vasemmalla sivulla on Mini-USB-liitin, 3,5 mm kuulokeliitin, virtajohdon liitin ja reset-painike. Oikealta sivulta löytyy paikka ulkoiselle antennille, äänenvoimakkuuden säätö ja muistikortti. Myös stylus-kynä irtoaa oikean kyljen alareunasta.

Ensimmäiseksi, kun HakkapeliittaGPS heräsi eloon, kiinnitin huomiota laitteen näyttöön, joka on iso ja selkeä. Värit toistuvat kirkkaina ja laite reagoi herkästi kosketukseen. Näytön suojana olevan kalvo täytyy muistaa poistaa, jotta kosketusohjaus toimii normaalisti. Näytön pinta ei tunnu naarmuuntuvan kovin herkästi. Huolellinen käyttäjä ei tietenkään töki näyttöä esimerkiksi avaimilla, vaan käyttää sormiaan tai laitteen runkoon upotettua stylus-kynää.

Kuten Tietokone-lehdessä jo todettiin, Hakkapeliittaa on helppo muokata itselleen sopivaksi. Käyttöjärjestelmänä on Windows CE 5.0. Laitteessa on normaali SD-muistikortti, jolle voi tallettaa omia ohjelmia. Sivusto http://www.hakkapeliittagps.com on mainio paikka aloittaa oman laitteen tuunaaminen.

Ensimmäiseksi kannattaa kopioida navigaattorin alkuperäisen muistikortin sisältö varmaan talteen tietokoneen kovalevylle. Myös navigaattorin sisäinen muisti kannattaa varmuuskopioida Active Sync -ohjelman avulla.

Hakkapeliittagps.com-sivuston Lataukset-kohdasta kannattaa hakea ja asentaa ainakin seuraavat ohjelmistot:

Näiden lisäksi asensin myös:

Ohjelmat kannattanee asentaa tuossa järjestyksessä, vaikka itse en niin tehnytkään.

Ohjelmistopäivityksen myötä Hakkapeliitan valikkoon ilmestyy lisää kuvakkeita. Valikkomuokkaus on kuitenkin tarpeen, jotta navigointilaitteella on kätevä toistaa esimerkiksi videoita tai äänitiedostoja. Videot ja muut tiedostot löytyvät valikoista automaattisesti, kun ne siirtää muistikortille ilmestyneisiin kansioihin (Video, Music, jne.). Videoiden bittinopeus ei saa olla turhan suuri, jotta niiden katseleminen onnistuu sujuvasti.

Sysinformation on erillinen valikko-ohjelma, joka oletusasennuksella käynnistyy navigointiohjelman sijasta. Mielestäni Sysinformation-ohjelmalla tehtyä valikkoa on paljon helpompi muokata kuin Hakkapeliitan alkuperäisiä valikkoja. Valikon säätäminen tapahtuu main.ini-nimistä tiedostoa muokkailemalla. Itse virittelin ko. valikkoon kuvakkeet Smart2Go, iGO8, OziExplorer ja GPSTacho-ohjelmille. Muut ohjelmakuvakkeet poistin. Sopivia ikoneja (ICO-tiedostoja) voi löytää esimerkiksi iconspedia.com-sivulta.

GPSTacho on nopeusmittariohjelma, joka voi näyttää myös monia muita GPS-datasta kerättyjä tietoja. GPSTachon ulkoasu on muokattavissa tekstitiedostoja säätämällä. Säätelin ainoastaan nopeusmittarin huippunopeuden ja erikoisnopeusmerkkien kohdat sopiviksi (tiedoston /Inis/Tacho/DunkelBlau.ini kohta AnalogMetrics). Ohjelman käyttöliittymä on saksankielinen, mutta pienellä arvailulla sen käyttö aukeaa suht nopeasti.

OziExplorerin uusin versio sopii paremmin kosketusnäyttökäyttöön kuin aiemmin asennetun ohjelmistopaketin mukana tullut vanhempi versio. Jotta OziExplorer toimisi, se tarvitsee myös kartta-aineistoa, jota voi helposti tehdä itse esimerkiksi skannaamalla paperikarttoja. Ainakaan geokätköilykäytössä OziExplorer ei ilmoittanut paikkatietoa riittävän tarkasti, jos sillä ei ollut tarkkaa kartta-aineistoa alueelta, jolla liikuttiin.

Käytännössä navigointiin on tullut käytettyä erinomaista iGO8-ohjelmaa. Sen kartat ovat ajan tasalla ja nopeusvalvontakameroista saa automaattisen hälytyksen aikaiseksi. iGO8-ohjelman käyttö on aluksi hieman monimutkaisempaa kuin Smart2Go-ohjelman, mutta kun perusasetuksen on saatu viilattua kuntoon, käyttö on yksinkertaista.

Navigaattorin akkukesto on erinomainen, eikä akku pääse loppumaan, vaikka latausvirtaa ei olisi pitkään aikaan saatavilla. Tämä puoli on tärkeää erityisesti maastokäytössä. Autossa laite kannattaa tietysti liitää latausjohtoon kiinni. Kotioloissa HakkapeliittaGPS-laitetta voi ladata Nokian kännykkälaturilla, joka tuottaa noin 5 voltin jännitteen.

Pyörälenkillä, tekniikka hallussa

Sunnuntai, Syyskuu 21, 2008

Tulipa tehtyä pyörälenkki ja testattua GPS Track -ohjelmaa sekä GPSAlbum.com-verkkopalvelua. Yhdistelmää voi sanoa toimivaksi.

Ruutanan kierros – www.gpsalbum.com/salkku

Points of interest

Keskiviikko, Heinäkuu 23, 2008

GPS-Waypoints on palvelu, jonka tarkoituksena on jakaa POI-pisteiden (point of interest, suomeksi reittipiste) GPS-koordinaatteja. Ehkä tunnetuin sovellutus on liikennevalvontakameroiden koordinaattien tallentaminen autonavigaattoriin. Palvelusta löytyy kuitenkin monia muitakin pisteitä ja niiden tallentaminen omaan laitteeseen on helppoa.

Pisteet voidaan ladata hyvin monessa erilaisessa muodossa, mutta Googlen kml-tiedostoja tuolta ei voi suoraan ladata. Onneksi tiedostoja on helppo muuntaa muodosta toiseen GPSBabel-ohjelmalla. Itse muutin muutamia GPS-Waypoints-palvelusta ladattuja gpx-tiedostoja kml-muotoon. Näin niitä voi käyttää matkapuhelimessa Mobile Gmaps -sovelluksessa tai tarkastella netissä Google Maps -palvelussa.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Koska GPS-Waypoints palvelusta löytyvät koordinaatit kootaan käyttäjien lähettämien tietojen perusteella, listaukset eivät ole täydellisiä. Kirjautumalla palveluun voit osallistua POI-tietokannan kasvattamiseen entisestään.