Advanced Geocaching Tool

Torstai, Huhtikuu 1, 2010

Iltapäivällä oli hieman luppoaikaa, joka tietysti täytyi tuhrata muovipurnukoiden etsimiseen. Samalla tuli suoritettua kevyt kenttätesti Advanced Geocaching Tool ohjelman ja N900 laitteen kanssa.

Inspiraatio kätkön etsimiseen siis iski tienpäällä, eikä etukäteisvalmisteluita oltu tehty. Säädin oikeat verkkoasetukset laitteeseen, joka tarvitsi verkkopohjaista paikannusta löytääkseen GPS fixin. Verkkoyhteyttä tarvittiin myös karttapohjan ja kätkötietojen hakemiseen. Tietojen haku oli hieman verkkaista, mutta syy tähän löytynee siitä, että olin ottanut 3G verkon pois käytöstä akun säästämiseksi.

AGTL keroi, että sopiva regular-tyyppinen purkki olisi parin kilometrin päässä. Kun valittu kätkö oli asetettu ohjelmassa haettavaksi kohteeksi, ohjelma näytti etäisyyden ja suunnan purkille. Kartalla näkyi myös kätkölle sopivan parkkipaikan sijainti. Suuntasin siis auton keulan parkkialuetta kohti. Karttapohja oli alueella kattava ja perille löysi helposti.

Kartalla näkyi GPS-signaalin laadun mukaan halkaisijaltaan muuttuva ympyrä, joka kuvasi sijainnin tarkkuutta. Todellinen sijainti oli ympyrän sisäpuolella. Kätkön lähellä tarkempi navigointinäyttö osoittautui käteväksi. Tosin purkille johti valmis polku, jota hyödynsin. Jalkineeni olisivatkin olleet äärimmäisen epäsopivat puolen metrin hangessa tarpomiseen.

Kätköä kohti rämpiessä puhelin sattui soimaan. Luuri ei tästä onneksi kaatunut, joka olisi ollut erittäin todennäköistä vanhan 6630 puhelimen ja MapViewGPS ohjelman kanssa. Puhelun jälkeen purkin hakua saattoi jatkaa normaalisti.

Kätkö löytyi lopulta vaivattomasti. Loggaus AGTL ohjelman avulla ei vain onnistunut tien päältä. Kotoa käsin loggaaminen kuitenkin onnistui. Näin Advanced Geocaching Tool havaittiin toimivaksi ratkaisuksi geokätkön etsimiseen.

Samalla tuli näpyteltyä hieman pidempi teksti MaStory ohjelmalla. Tekstin hahmottaminen näin pieneltä ruudulta on kyllä hieman hankalaa. Myös linkkien lisääminen erilaisille verkkosivuille on työlästä. Kirjoittelu onnistuu kuitenkin näin istumatta tietokoneen ruudun edessä, joka tekee hommasta mahdollista esimerkiksi bussia odotellessa.

Nokia N900 ja Advanced Geocaching Tool

Keskiviikko, Maaliskuu 31, 2010

Perinteisesti Nokian nettitabletit ovat soveltuneet geokätköilyyn oikein mainiosti. Vanhempaan N810 laitteeseen sai todella helposti asennettua Maemo Mapper -karttaohjelman ja suomalaiset maastokartat. N900 laitteen kanssa elämä ei ole aivan näin yksinkertaista.

Päätin kokeilla Maemon wikissä kehuttua Advanced Geocaching Tool (AGTL) ohjelmaa. Ensimmäiseksi täyty lisätä extras-devel ohjelmavarasto pakettienhallintaan:

  • Catalog name: Maemo Extras-devel
  • Web address: http://repository.maemo.org/extras-devel/
  • Distribution: fremantle
  • Components: free non-free

Seuraavaksi yritin asentaa AGTL:n, joka löytyi pakettienhallinnasta nimellä advancedcaching. Asentaminen ei kuitenkaan onnistunut, koska ohjelma oli riippuvainen python-gobject nimisestä kirjastosta. Löysin vinkin, jonka mukaan bloggausohjelma MaStoryn mukana tulisi tuo kaivattu kirjasto. Kyseistä ohjelmaa oli kehuttu, ja ajattelin että sille voisi olla käyttöä, joten asensin sen ensin. Nyt AGTL asentui kiltisti.

AGTL vaikuttaa varsin pätevältä ohjelmalta käyttötarkoitukseensa. Se käyttää OpenStreetMap-karttoja, jotka ovat paikoitellen erittäin käyttökelpoiset. Toisaalta heikommin kartoitettuja alueita voi itse lisätä palveluun, vaikkapa OSM2Go OpenStreetMap editorilla. Ladatut kartat tallentuvat laitteen muistiin, joten jatkuvaa datayhteyttä ei välttämättä tarvitse kätköillessä.

Omien Geocaching.com tunnusten syöttämisen jälkeen kätköjä voi selailla kartan avulla. AGTL osaa hakea vain tietyn tyyppisiä kätköjä esimerkiksi vaikeusasteen tai maastoluokituksen perusteella. Karttanäytöltä kätköjä voi klikkailla ja tarkastella niiden tietoja lähemmin.  Karttanäytön lisäksi ohjelmassa on tarkempaa lähestymistä varten näyttö, jossa näkyy kätkön suunta ja etäisyys nollapisteelle. Kätköistä voi myös kirjoitella muistiinpanoja, jotka voi myöhemmin liittää osaksi kätkön loggausta. Myös kätkön loggaaminen onnistuu suoraan ohjelmasta.

Muita geokätköilyyn sopivia ohjelmia ovat GPXView ja Maemo Mapper. Maemo Mapperin toimintakuntoon saaminen suomalaisten maastokarttojen kanssa on ilmeisesti jonkinmoista säätämistä vaativa homma. Kuivaharjoittelun perusteella AGTL vaikuttaa oikein hyvältä, mutta täytyy vielä tehdä kunnollinen kenttätesti ennen lopullista tuomiota.

Testissä Geocaching Live

Torstai, Joulukuu 3, 2009

Tulipa testattua Geocaching Live -ohjelman matkapuhelinversiota. Testausalustana toimi Nokian Symbian (versio 5) käyttöjärjestelmällä varustettu N97-kännykkä. Paikannukseen käytettiin puhelimen sisäistä GPS-vastaanotinta. Täältä löytyy kuvakaappauksia ohjelmasta.

Ohjelman käyttöliittymän toteuttamiseen on selvästi nähty vaivaa. Pientä hiomista kuitenkin vielä kaivattaisiin, sillä näytöllä näkyi erilaisia painikkeita, joiden käyttötarkoitus ei ollut lainkaan selvä. Toisinaan niihin liittyi jokin toiminto, toisinaan ei.

Ohjelma tuntui toimivan päällisin puolin oikein mainiosti. GPS näytti noin viiden metrin tarkkuudella sijainnin, joka tällä kertaa riitti kätköjen löytämiseen. Näytöllä näkyi selkeä kompassi, joka opasti tarkasti nollapisteelle. Ongelmia oli lähinnä kätköjen lataamisessa, joka täytyi tehdä käsin. Ensin täytyi poistaa jo ladatut kätköt ja sitten ladata uudet Groundspeakin palvelimelta.

Geocaching Live käyttää avoimia Openstreetmap-karttoja, jotka ovat usein erittäin tarkkoja ja käyttökelpoisia. Joillakin alueilla kartat saattavat kuitenkin olla puuttellisia, eikä kartasto vedä vertoja oikealle maastokartalle.

Ilmeisesti kätköt olisi voinut myös logata puhelimesta käsin, mutta tämä ei tuntunut toimivan. Kätköt näkyivät puhelimessa löydettyinä, mutta verkkosivuilla vierailusta ei ollut jälkeäkään.

Geocaching Liven verkkopalvelu tuntui erittäin potentiaaliselta. Kun ohjelmaa käytti maastossa liikkuessa, verkoon kertyi tietoa kätköilijän liikkeistä. Omalla Live-sivulla saattoi tarkastella kuljettua reittiä, otettuja valokuvia ja videoita. Jos kuvat tai videot oli määritellyt julkisiksi, ne näkyivät myös muille käyttäjille. Ainakin kuviin oli liitetty paikkatieto. Varsinaisen Geocaching.com-palvelun puolelle kuvat tai videot eivät siirtyneet.


Geocaching Livessä tuntuu olevan paljon potentiaalia. Kätköillessä ei tarvinnut kantaa paperia mukana, eikä etukäteisvalmisteluja tarvinnut tehdä, ainakaan lyhyttä retkeä varten. Ohjelma on tällä hetkellä ehdottomasti parasta, mitä kätköilijöiden matkapuhelimiin on tarjolla.

HakkapeliittaGPS ja sen virittely

Maanantai, Tammikuu 26, 2009

HakkapeliittaGPS on Verkkokauppa.com-liikkeessä myytävä halpa GPS-navigaattori. Laite ei ole pärjännyt erityisen loistokkaasti erilaisissa navigaattoritesteissä. Esimerkiksi Tietokone-lehden vertailussa HakkapeliittaGPS sai arvosanan 6,5 ja jäi näin jumbosijalle. Huomattavaa on kuitenkin se, että HakkapeliittaGPS oli vertailussa mukana olleista laitteista kaikkein halvin. Eroa toiseksi halvimpaan laitteeseen oli runsaasti, sillä kun Hakkapeliitan ohjehinta jää 167 euroon, Navigon 7110 maksaa jo 349 euroa.

Tietokone-lehden jutussa tuli kuitenkin esiin myös HakkapeliittaGPS-navigaattorin paras puoli. Lehti kirjoitti:

“Hakkapeliitta on harrastajien suosiossa, sillä Windows-pohjaisena siihen on helppo lisätä uusia sovelluksia. Esimerkiksi veneilijöiden Taskuloisto tai omien karttojen navigointiohjelma Oziexplorer toimivat laitteessa, samoin Route66. Osoitteessa www.hakkapeliittagps.com on käyttäjien keskustelualue ja linkkejä ladattaviin ohjelmiin.”

Kun Verkkokauppa.com avasi uuden myymälän Ouluun, liike mainosti näyttävästi erilaisia tarjoustuotteita, joilla pyrittiin vetämään ihmisiä ostoksille. Tarjouksessa oli myös HakkapeliittaGPS, jonka tarjoushinta oli 67 euroa. Onneksi laitteen pystyi tilaamaan myös verkkokaupasta, kun osasi sopivalla hetkellä olla tilausmahdollisuuden aukeamista kyttäämässä.

Kävin noutamassa tilaamani navigaattorin Pirkkalan Veskan myymälästä. Autoon päästyäni virittelin paketista löytyneen telineen kiinni tuulilasiin ja navigaattorin telineeseen. Mukana tuli myös autolaturi, mutta ei muuntajaa, jolla navigaattoria olisi voinut latailla kotioloissa. Laitteen kiinnitys telineeseen tuntui tarpeettoman jäykältä. Saas nähdä kuinka teline kestää käyttöä talvipakkasella.

Navigaattorin päävirtakytkin löytyi pienen hakemisen jälkeen laitteen takaa. Härvelin yläosassa on nappi, josta laite vaipuu nopeasti valmiustilaan. Ilmeisesti päävirtakytkintä ei ole tarkoitus käyttää, vaan laite pitäisi “sammuttaa” valmiustilaan.

HakkapeliittaGPS-navigaattorissa on kohtuullisen hyvät liitännät. Vasemmalla sivulla on Mini-USB-liitin, 3,5 mm kuulokeliitin, virtajohdon liitin ja reset-painike. Oikealta sivulta löytyy paikka ulkoiselle antennille, äänenvoimakkuuden säätö ja muistikortti. Myös stylus-kynä irtoaa oikean kyljen alareunasta.

Ensimmäiseksi, kun HakkapeliittaGPS heräsi eloon, kiinnitin huomiota laitteen näyttöön, joka on iso ja selkeä. Värit toistuvat kirkkaina ja laite reagoi herkästi kosketukseen. Näytön suojana olevan kalvo täytyy muistaa poistaa, jotta kosketusohjaus toimii normaalisti. Näytön pinta ei tunnu naarmuuntuvan kovin herkästi. Huolellinen käyttäjä ei tietenkään töki näyttöä esimerkiksi avaimilla, vaan käyttää sormiaan tai laitteen runkoon upotettua stylus-kynää.

Kuten Tietokone-lehdessä jo todettiin, Hakkapeliittaa on helppo muokata itselleen sopivaksi. Käyttöjärjestelmänä on Windows CE 5.0. Laitteessa on normaali SD-muistikortti, jolle voi tallettaa omia ohjelmia. Sivusto http://www.hakkapeliittagps.com on mainio paikka aloittaa oman laitteen tuunaaminen.

Ensimmäiseksi kannattaa kopioida navigaattorin alkuperäisen muistikortin sisältö varmaan talteen tietokoneen kovalevylle. Myös navigaattorin sisäinen muisti kannattaa varmuuskopioida Active Sync -ohjelman avulla.

Hakkapeliittagps.com-sivuston Lataukset-kohdasta kannattaa hakea ja asentaa ainakin seuraavat ohjelmistot:

Näiden lisäksi asensin myös:

Ohjelmat kannattanee asentaa tuossa järjestyksessä, vaikka itse en niin tehnytkään.

Ohjelmistopäivityksen myötä Hakkapeliitan valikkoon ilmestyy lisää kuvakkeita. Valikkomuokkaus on kuitenkin tarpeen, jotta navigointilaitteella on kätevä toistaa esimerkiksi videoita tai äänitiedostoja. Videot ja muut tiedostot löytyvät valikoista automaattisesti, kun ne siirtää muistikortille ilmestyneisiin kansioihin (Video, Music, jne.). Videoiden bittinopeus ei saa olla turhan suuri, jotta niiden katseleminen onnistuu sujuvasti.

Sysinformation on erillinen valikko-ohjelma, joka oletusasennuksella käynnistyy navigointiohjelman sijasta. Mielestäni Sysinformation-ohjelmalla tehtyä valikkoa on paljon helpompi muokata kuin Hakkapeliitan alkuperäisiä valikkoja. Valikon säätäminen tapahtuu main.ini-nimistä tiedostoa muokkailemalla. Itse virittelin ko. valikkoon kuvakkeet Smart2Go, iGO8, OziExplorer ja GPSTacho-ohjelmille. Muut ohjelmakuvakkeet poistin. Sopivia ikoneja (ICO-tiedostoja) voi löytää esimerkiksi iconspedia.com-sivulta.

GPSTacho on nopeusmittariohjelma, joka voi näyttää myös monia muita GPS-datasta kerättyjä tietoja. GPSTachon ulkoasu on muokattavissa tekstitiedostoja säätämällä. Säätelin ainoastaan nopeusmittarin huippunopeuden ja erikoisnopeusmerkkien kohdat sopiviksi (tiedoston /Inis/Tacho/DunkelBlau.ini kohta AnalogMetrics). Ohjelman käyttöliittymä on saksankielinen, mutta pienellä arvailulla sen käyttö aukeaa suht nopeasti.

OziExplorerin uusin versio sopii paremmin kosketusnäyttökäyttöön kuin aiemmin asennetun ohjelmistopaketin mukana tullut vanhempi versio. Jotta OziExplorer toimisi, se tarvitsee myös kartta-aineistoa, jota voi helposti tehdä itse esimerkiksi skannaamalla paperikarttoja. Ainakaan geokätköilykäytössä OziExplorer ei ilmoittanut paikkatietoa riittävän tarkasti, jos sillä ei ollut tarkkaa kartta-aineistoa alueelta, jolla liikuttiin.

Käytännössä navigointiin on tullut käytettyä erinomaista iGO8-ohjelmaa. Sen kartat ovat ajan tasalla ja nopeusvalvontakameroista saa automaattisen hälytyksen aikaiseksi. iGO8-ohjelman käyttö on aluksi hieman monimutkaisempaa kuin Smart2Go-ohjelman, mutta kun perusasetuksen on saatu viilattua kuntoon, käyttö on yksinkertaista.

Navigaattorin akkukesto on erinomainen, eikä akku pääse loppumaan, vaikka latausvirtaa ei olisi pitkään aikaan saatavilla. Tämä puoli on tärkeää erityisesti maastokäytössä. Autossa laite kannattaa tietysti liitää latausjohtoon kiinni. Kotioloissa HakkapeliittaGPS-laitetta voi ladata Nokian kännykkälaturilla, joka tuottaa noin 5 voltin jännitteen.

Äänten analysointi kotikonstein

Maanantai, Tammikuu 5, 2009

Äänikortilla varustetussa tietokoneessa on sekä oskilloskooppi että signaaligeneraattori. Se, mitä kyseisten instrumenttien kaistanleveydessä hävitään, saadaan takaisin vapaassa muokattavuudessa.

On olemassa lukuisia ilmaisohjelmia, joilla voi tuottaa eritaajuisia signaaleja, eri tavoin moduloituja signaaleja tai erilaisia taajuuspyyhkäisyjä. Nämä signaalit voidaan puskea ulos tietokoneen äänikortin lähdöstä ja syöttää sitten kaiuttimeen, vahvistimeen, suotimeen tai muuhun sopivaan kohteeseen.

Äänikortin tuloon voidaan vastaavasti syöttää signaaleja. Jälleen erilaisia ohjelmia voidaan käyttää nyt signaalin tutkimiseen. Saatavilla on oskilloskooppiohjelmia, joilla näkee signaalin aikatason esityksen ja reaaliaikaisen taajuusmuunnoksen hallitsevia ohjelmia, joilla voidaan tutkia taajuustason tapahtumia. Jälleen kaiken tämän saa ilmaiseksi.

Keskeinen rajoite on äänikortin taajuuskaista, eli noin 10 Hz – 20 kHz. Käytännössä äänikorttien laadussa on eroja, eli kaikkia taajuuksia ei pystytä toistamaan samalla voimakkuudella ilman säröä. Myös kohinaa ja muuta sellaista ikävää saattaa esiintyä. Käytännössä äänikortin avulla voi kuitenkin tehdä monenmoista mukavaa.

Ohjelmat

Itse olen löytänyt käyttöä kolmelle ohjelmalle:

TrueRTA

TrueRTA ohjelmassa on oskilloskooppi, signaaligeneraattori ja spektrianalysaattori. Oskilloskoopilla voi tuottaa erilaisia aaltomuotoja ja kohinaa. Ilmaisversion spektrianalysaattorin resoluutio on vain yksi oktaavia.

Room EQ Wizard

Room EQ Wizard on kokonaan ilmainen ohjelma, jonka lataaminen vaatii rekisteröitymistä Home Theater Shack -foorumille. Ohjelma sopii erityisesti kaiuttimien taajuusvasteen ja tilan jälkikaiun mittaamiseen. Room EQ Wizardin avulla on myös helppo säätää tiettyjen Behringerin valmistamien taajuuskorjaimien parametreja.

Spectrum Lab

Spectrum Lab on ohjelma, joka sopii erityisen hyvin äänen spektrin analysointiin. Spectrum Labilla on muita ohjelmia helpompaa tarkastella tiedostojen sisältämän äänen taajuuksia eri ajan hetkillä. Ohjelman signaaligeneraattori on myös kahta muuta kehittyneempi. Sillä voi tuottaa amplitudi- ja taajuusmoduloituja signaaleja. Todennäköisesti Spectrum Lab sopii tämän lisäksi vielä tuhanteen muuhunkin tarkoitukseen.

Äänentoistojärjestelmän taajuusvasteen mittaus kuuntelutilassa

Äänentoistojärjestelmän taajuusvasteen voi mitata sekä TrueRTA että Room EQ Wizard ohjelmalla.

Ensimmäiseksi tietokone kytketään äänentoistojärjestelmään niin, että järjestelmällä voidaan toistaa tietokoneen tuottamaa ääntä. Tietokoneeseen liitetään mikrofoni. Erilaisille suosituille mikrofoneille on ohjelmissa valmiita kalibrointitiedostoja, joiden avulla voidaan korjata mikrofonin epätasaisen vasteen vaikutusta mittaukseen.

Myös tietokoneen äänikortti kannatta kalibroida. Äänikortin lähtö kytketään uros-uros-johdolla tuloon. Windowsin mikseristä otetaan Line In -tulo käyttöön, muut kytketään pois. Linjatulon ääntä ei saa toistaa uudelleen tietokoneella eli se tulee vaimentaa mikserissä. Äänenvoimakkuus asetetaan niin, että ääni ei leikkaannu. Kun ohjelman kalibrointitoiminto ajetaan, äänikortin taajuusvasteen pienet poikkeamat korjataan automaattisesti.

Nyt voidaan aloittaa mittaukset. Eli mikrofoni kytketään tietokoneeseen ja kone äänentoistojärjestelmään. Mikrofoni asetetaan kuuntelupaikalle korvan korkeudelle. Ohjelmilla voidaan nyt tuottaa erilaisia testisignaaleita ja tutkia millaiselta vuoristolta mikrofoniin tulevat äänet näyttävät. Testisignaaliksi sopivat vaaleanpunainen kohina (pink noise) tai erilaiset taajuuspyyhkäisyt. Molempia kannattaa kokeilla.

Molemmat ohjelmat soveltuvat myös kaiuttimien vasteiden mittailuun. Jotta huonetilan vaikutus ei tuntuisi mittauksessa, mikrofoni täytyy nyt viedä kaiuttimen lähikenttään eli parin sentin päähän elementistä.

Lisätietoa:

Mikrofonin toiminnan testaaminen

TrueRTA ohjelmaa voi käyttää myös mikrofonien toiminnan testaamiseen. Testattava mikrofoni kytketään tietokoneeseen ja mikrofonille soitetaan testisignaalia esimerkiksi kuulokkeiden avulla.

Jos testattavia mikrofoneja on paljon, kannattaa rakentaan jonkinlainen teline mikrofonille ja testisignaalia toistavalle elementille. Tässä voi vaikka uhrata vanhat kuulokkeet ja käyttää niistä saatua elementtiä. Käytännössä mikrofonien testaaminen ei eroa edellisessä kohdassa kuvaillusta äänentoistojärjestelmän vasteen mittauksesta. Viallisia mikrofoneja on tosin helppo löytää jo signaalin aikatason esityksen avulla.

Mysteerigeokätköjen ratkaiseminen

Spectrum Lab -ohjelmaa voi käyttää mysteerigeokätköjen ratkaisemiseen, jos ratkaisu löytyy äänitiedoston sisältämien taajuuksien avulla…